Tinatossutyttö tutummin Tinna on luonteeltaan rauhallinen kaikkien kaveri. Tinnan voi antaa huoletta nuoremmallekkin lapselle hoidettavaksi ja ratsastettavaksi. Tinnan bravuuriehin kuuluu herkkuvarastojen tyhjentäminen hoitajien taskuista. Aina ensimmäisenä tarhan portilla odottamassa herkkuja ja rapsutuksia.  Varustaessa Tinnalla on tapana suurinpiirtein nukkua ja nauttia kaikesta saamastaan huomiosta, paitsi satulavyön kiristäminen saattaa olla hankalaa koska sillä on tapana pullistaa ilmeisesti ihan huvin vuoksi vain.  Ei se mitään pelkää paitsi jos kyse on eläinlääkäristä ja sen kilometrin mittaisista neuloista . Kaikki menee kuitenkin hyvin jos tamma ei nää mitään eli parhain vaihtoehto on tuupata kärryllinen heiniäturvan eteen niin ongelmat katoaa sen myötä.

Ratsastaessa tamma on hyvin nöyrä ja pyrkii aina toteuttamaan ratsastajan toiveet.  Tarvitsee kuitenkin päättäväisen ratsastajan ettei se heittäydy liian rennoksi ja paina kädelle.  Tinna on kotonaan oikeastaan missä vain. Kisapaikat eivät tuota vaikeuksia enemmänkin se haluaisi mennä ja tutustua kaikkiin tai oikeastaan kaikkeen. Tosin tämä vaikeuttaa hieman sen keskittymiskykyä radalla.Laji kuin laji se pystyy sopeutumaan menoon. Kaikista eniten se syttyy kuitenkin maastoesteillä siellä se saattaa heittää muutan pukin ihan silkasta ilosta, jota se tekee hyvin harvoin. Kärryjen edessä tamma loistaa myös. Sillä on hyvät ja ryhdikkäät liikkeet ja esittää itseään hyvin ylpeästi.

Kesäisin Tinnan lempipuuhaa on uiminen ja syöminen. Maastossa saa aina olla hieman varuillaan ettei löydä itseään keskeltä puskaa koska neiti kokee suurta tarvetta päästä ruokailemaan. Talvella tamma toimii hyvin vaikka vetohevosena maastoretkillä. Jos talvella haluaa harrastaa pulkkaratsastusta Tinna on täysin mukana sitä ei haittaa ilosta tai pelosta huudahtelevat ihmiset tai perässä koliseva tyhjä pulkka sen jälkeen kun joku on siitä onnistunut putoamaan. 

Wouters Bernetta Z hyvin kaunis tamma jonka luonne on pirullinen. Sitä voisi verrata tulivuoreen joka on rauhallinen mutta saattaa räjähtää milloin vain. Tamma on enemmänkin yhden tai kahden ihmisen hevonen. Se ei välitä hirveästi laumasta ihmisiä pyörimässä sen ympärillä saattaa jopa yittää näykkiä hermotuessaan.  Oman ihmisen kanssa tämä saattaa jopa antautua pieniin hellyyshetkiin. Sen kanssa tulee hyvin toimeen jos osaa olla rauhallinen ja olla antamatta periksi sen hölmöilyille. Tamma pelkää isoja koiria ja semmoisen kohdatessaan se tekee kaikkensa päästäkseen pois tilanteesta.

Ratsastaessa Bernatta luottaa välillä mielummin omaan päähänsä kuin selässä istuvaan ratsastajaan. Ratsastajan on oltava tiukka ja rauhallinen jotta tamman saan kuulolle ja toimimaan halutulla tavalla. Kaikista parhaiten se toimii esteillä niin kentällä kuin maastossakin. Ainoana ongelmana on se että tamman jarrut saattavat hukkua ja sitten rata menee huonosti. Sen saa kuitenkin asettumaan muutamalla isolla voltilla. Parhain ohje on tamman verryttely hyvin niin se yleensä unohtaa hölmöilyt. Kouluratsastukseen tamman kipinöivä luonne ei ole ihan omiaan sen on hyvin vaikea keskittyä hankaliin tehtäviin. Joten Bernattalla ratsastetaan koulu vain silloin tällöin hyvin vuoksi.

Maastossa Bernatta on kuin vieteri. Jokainen kivi saattaa olla kolmipäinen hirviö ja varsinkin punaiset postilaatikot saattavat syödä pikku tamman suihinsa. Myös sateenvarjot lukeutuu tamman kammoihin eihän sitä tiedä jos se vie kovan tuleen puuskan sattuessa tamman mukanaan ja lennättää vieraalle planeetalle.   Maastoretkelle kannattaa ottaa kaveri mukaan se helpottaa kummasti tamman hyppelyitä. Vesi kuuluu myös tamman inhokkeihin , mutta pienellä anelulla se suostuu menemään polviin asti mutta jämähtää niille sijoilleen. Ehkä se vielä joku päivä suostuu uimaan. Myös lumi ei ole tamman mieleen koska koostuuhan sekin vedestä. Talvella tamma viettää aikaa miellellään sisällä tai pakattuna loimiin tarhan katoksessa. 

Bernatta valmennus: 207 sanaa
Saavuin Crion warmblood:siin ja tarkoitukseni oli valmentaa Rebrobatea ja tammaa nimeltä Bernetta. Olin kuullut tammasta senolevan hyvä hyppääjä mutta innostuessaa kuitenkin kaiken menevän pieleen. Valmennuksen taivoitteena olisi siis keskittyä hallitsemaan tamman hötkyilyä esteillä. Kasailin muutamaa verrryttely estettä kun Rebrobate saapui kentälle tamman kanssa. Se steppaili paikoillaan ja oli ilmeisesti valmis aloittaamaan. Pyysin Rebroa verryttelemään tamman itsenäisesti jottai saisin kasattua lopun radasta valmiiksi.  Verryttelyn jälkeen ohjasin ratsukon tulemaan kahta 60cm pystyä niin hallitusti kuin pystyisi. Bernattalla oli ilmeisresti muuta mielessä kun tamma päästi hienon pukki sarjan esimmäisen esteen hypättyään ja oli tiputtaa kuskin kyydistä. Jatkoimme kuitenkin ja muutaman hypyn jälkeen tamma alkoi asettumaan. Seuraavana tehtävänä oli 100cm sarja johon väliin olisi mahdutettava 3 askelta. Ratsukko lähestyi estettä ja liisi korkealta yli, mutta toinen este ei niinkään. Tamman ei tahtonut ottaa askelia vaan meni sekaisin ja hypäsi komealla kengurun loikalla esteen yli. Siirsin esteitä hieman kauemmas toisistaan ja tällä kertaa Rebro sai tamman näitisti yli molemmista esteistä. Lopuksi kasasin 130cm radan ja annoin heidän vapaasti hypätä sitä. Tamman hermot pysyivät hyvin kasassa loppu ajan ja hyppäsi todella hyvin. Rebro pyysi että voisimme kokeilla vielä korkeampaa yksittäisenä. Toki myönnyin siihen ja nostin korkeuden 150cm ja tamma hyppäsi komeasti yli esteen. Kyllä se oli hyvä esteratsu kunhan sen ajatukset sai vain pidettyä kasassa. 

Tinna valmennus: 200 sanaa

Vettä tuli kuin saavista kaatamalla kun saavuin Divisioonaan valmentaan Rebrobatea ja Tinnaa. Sain onneksi parkeerata autoni lähelle maneesia ja otin muutaman nopean askeleen ja olin sisällä. Kentällä ravasi kaunis tamma. Tervehdin Rebrobatea jota tamma kyyditsi eteen päin. Aiempi tarkoitus oli ollut mennä hyppäämään maastoesteitä mutta huonon kelin sattuessa päädyimme sisälle kouluratsastuksen pariin. Pääsimmekin aloittamaan heti sillä tamma oli valmiiksi lämmitelty. Heillä oli kuulemma kisat tulossa jotein päädyimme harjoittelemaan rataa. Tinna asettui nätisti ja kokosi itsensä hyvin. Otimme ravissa väistöjä jotka meni kohtuu hyvin. Tamma saisi olla hieman reippaampi. Sen jälkeen pyysin heitä ottamaan ison pääty ympyrän niin että maneesin seinän kohdalle yksi pysähdys ja kentän keskelle käyn siirtymä muuten ympyrä suoritettiin ravissa. Kun se sujui hyvin kokeilimme vielä laukassa ravi ja käynti siirtymän kanssa. Saivat kävellä hetken pitkin ohjin kunnes siirryimme suorittamaan koko rataa. Sovimme niin että he suorittavat radan ja annan palautetta sen jälkeen. Tamma liikkui hyvin mutta laukka voltit venyivät turhan suuriksi ja laukka muutenkin oli vähän hätäisen näköinen. Radan jälkeen kerroin mielipiteeni ja harjoittelimme laukkavoltteja ja siirtymisiä. Rebrobate otti radan vielä uudelleen ja meno näytti jo paljon paremmalle. Tamman laukka pysyi paremmin kasassa ja ratsastajakin näytti rennolta.  Seuraavaa kertaa varten kehotin heitä harjoittelemaan ohjelmien laukkaosuuksia ja siirtymisiä.

Belle pk-merkintä: (201sanaa)
Saksan reissullani olin käynyt valmentamassa Rebrobaten tallilla joka kasvatti puoliverisiä. Tänään olin saanut soiton Rebrolta joka pyysi minua mukaan maastoretkelle.Totta kai suosutuin. Välillä oli mukava päästä pois kentän laidalta ja hevosen selkään. Saavuin tallille jossain sain ratsukseni upean holsteintamma Bellen. Tamma oli todella mukava hoitaa. Se seisoi nätisti paikoillaan ja nautti jokaisesta harjan vedosta. Varustin itseni ja hevosen ja menimme pihalle. Aurinko paistoi ja sai syksyiset värit loistamaan. Nousimme ratsujen selkään ja suuntasimme kohti puiden lomassa menevää reittiä.  Ratsastimme vierekkäin ja juttelimme niitä näitä valmennuksesta ja hevosten kasvastuksesta. Kun otimme ravia siirryin ravaamaan Rebron hevosen perään. Ravailimme pitkän pätkän sykysisissä maisemissa. Kevyt viileä tuuli hulmutti tammojen harjoja ja tunkeutu takin kauluksesta sisään. Päädyimme hyvälle laukkasuoralle. Alusta oli hyvä huolimatta edellis päivien sateista. Rebro nosti laukan ja nostin itse Bellen laukalle. Tamma teki pienen säpsyn linnun lentäessä puskasta mutta jatkoi kuitenkin nätis laukalla. Siirryimme käyntiin ja pujahdimme isommalta reitiltä pienemmälle polulle jossa menimme peräkkäin. Belle oli hieman hermostunut muttei tehnyt sen kummempia kuin hieman pälyili sivuilleen.  Saavuimme pian tallin pihaan jossa saimme osaksi muutaman hirnahduksen ulkona olevilta hevosilta. Hoidimme heveoset pois ja veimme ne nauttimaan vielä viimeisistä sykys auringon säteistä tarhaan. Lähdimme itse sisälle kahville ja keskustelemaan seuraavien valmennuksien ajan kohdasta.


Code pk-merkintä: (220sanaa)
Viimeistä kertaa tällä reissulla saavuin Crioniin. Tehtäväkseni olin saanut ratsastaa hieman koulua Code nimisellä orilla. Rebrobate jo puhelimessa varoitteli orin olevan sählä että kannattaisi turvakärkikengät jalkaan. Olin vain naurahtanut asialle ja mietinyt että mitä semmoinen hevonen edes tekee kilpatallilla. Otin orin riimun ja lähdin hakemaan tätä tarhasta. Portilla minua odotti musta komea Code jolla oli ilmeisesti jotain mielessä kun heti tarhasta ulos saatuani ori oli menossa aivan väärään suuntaan. Naurahdin hieman ja sain lopulta orin mielenkiinnon rapistelemalla taskussani olevaa tyhjää karkkipaperia. Talutin orin karsinaan jossa ensimmäisenä oli kaikki harjat levällään. Huokaisten keräsin harjat ja hoidin orin pikaisesti. Varustu onnistui onneksi ongelmitta. Siirryimme siis kentän puolelle.  Siellä pääsin juuri orin selkään ennen kuin tämä otti muutaman sivu askeleen. Aloitimme kevyellä verrytelyllä josta siirryimme ravitehtäviin. Aluksi ori hieman sählä ja eikä malttanut keskittyä, mutta pienen veittelyn jälkeen löysimme yhteis ymmäryksen ori alkoi tuntumaan hyvältä.  Teimme paljon voltteja ja pohkeenväistöjä ravissa. Harjoittelimme myös sulkutaivutksia ja laukan nostoja.  Kun orin sai keskittymään se oli oikein miellyttävä ratsastaa. Pinene levähdys hetken jälkeen teimme vielä laukka siirtymiä ja lisäyksiä ravissa. Kun olin tekemässä loppuverkkaa Rebrobate saapui kyselemään miten meillä meni. Juttelimme siinä samalla kun hoidin orin pois ja tarjosin tälle porkkanan joka hävisi niin nopeasti parempiin suihin ettei kerennyt porkkanaa sanoa. Vein orin tarhaan ja kiitin Rebrobatea kivasta reissun piristämisestä ja lähdin kohti lentokenttää ja suomea.