Fasu on lempeä pikkuponi. Erityisen paljon se pitää lapsista ja nauttii kovasti huomiosta. Hankala ratsastaa oikeinpäin, mutta ei ikinä tee tyhmyyksiä. Kiltti kuin mikä tilanteessa kuin tilanteessa, joten helppo harjoitteluratsu kaikille, jotka eivät vaadi ihmeellisyyksiä. Hoitaessa Fasu on aina yhtä kiltti ja rauhallinen. Rakastaa huomiota ja ei koskaan välitä mistään ylimääräisestä. Fasun kanssa voivat pienemmätkin harjoitella hevosen hoitamista, ainoana hankaluutena toki ruunan pökkiminen ja tökkiminen. Varusteet ruunalle saa helposti päälle. Suitset ainakin jokainen, koska Fasu laskee aina päänsä varustajan syliin ja ottaa kuolaimet heti suuhunsa. Innokas työntekijä ruuna on siis myös. Taluttaessa kulkee koiramaisesti vierellä ja pärskii silloin tällöin.

Ratsuna Fasu on taitava ja rauhallinen. Se ei turhia hötkyile, eikä myöskään hermostu, jos vahingossa vetäiset ohjasta. Isoliikkeinen poniksi ja askellajit ovat helpot istua. Ruuna tekee juuri sen mitä pyydät. Kokeneemmille ratsastajille ruuna ei välttämättä ole niinkään mieluinen, sillä sen muotoon saamiseksi saa tehdä järjettömästi töitä. Fasu on juuri se hevonen, joka ei anna mitään ilmaiseksi, vaikka aina totteleekin. Kokeneemmilla ratsastajilla saattaa joskus pukitella, jos ruunalta vaaditaan paljon. Esteillä ruuna on varmajalkainen hyppääjä, mutta vaatii silti kokeneempaa kuskia kyytiinsä. Fasu saattaa hieman kuumeta esteillä ja silloin ruuna saattaa kiellellä sekä kierrellä. Napakan kuskin kanssa ruuna keskittyy työhönsä ja saa käytettyä energian kokonaan hyppäämiseen. Ei siis aivan aloittelijoille esteillä, puomeilla voi työskennellä kenen kanssa vain.

Maastossa rento ja varmajalkainen hevonen, joka ei pieniä säiky. Kannataa kuitenkin muistaa pitää hyvät turvavälit, sillä joskus Fasu näykkii edelle menevää ja uhittelee taaemmalle. Fasu on parhaimmillaan leikkitunneilla, sillä se rakastaa leikkiä! Varsinkin viesti on sen iänikuinen lempileikki ja siinä nähdäänkin ponilta hurjaa laukkaa ja tiukkoja käännöksiä. Myöskin peilissä varsin haka.

© Bella

Sukuselvitys

Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ym­päristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan.

Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä.

Estevalmennus 08.11.2018 kirj.Veera R.

Tänään kävin pitämässä estevalmennusta Kirsille ja tämän russiruuna Fasulle. Kirsi oli kentällä kantamassa esteitä, kun saavuin tallille. Olin hieman myöhässä, mutta Kirsi oli vasta saanut estevarastosta kentän reunalle esteet, joten itse pääsin näyttämään esteiden paikkoja. Teimme toiselle pitkälle sivulle kaksi pientä ristikkoa, keskihalkaisijalle pystyn ja toiselle pitkälle sivulle ensiksi ravipuomit, jotka muuttaisin laukkaväleille myöhemmin. Kirsi juoksi tällä välin valmistelemaan ruunansa kuntoon ja he tulivat verryttelemään.

Aloitimme valmennuksen ravipuomeilla ja pääty-ympyröillä. Fasu ravasi pää taivaissa menemään, mutta kertaakaan se ei puomeihin kolautellut jalkojaan. Pian otimmekin mukaan toisen pitkän sivun ristikot, joiden välejä jouduin hieman muokkaamaan, kun olin hieman yliarvioinut Fasun laukka-askeleen pituuden. Verkkahyppyjen jälkeen ratsukko saikin tulla jo ratana esteet - ravipuomit, ristikot, pysty, ristikot ja uudelleen ravipuomit. Kierroksen jälkeen muokkasin ravipuomit laukkaväleille ja ratsukko kipittikin radan hurjaa vauhtia! Onnistuneeseen suoritukseen oli hyvä lopettaa ja ratsukko ravaili kevyessä ravissa ympäri kenttää, kun siivosin esteitä pois.

Valmennus 03.00.00000

Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ym­päristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan.

Valmennus 00.00.00000

Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ym­päristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan.